VÄESTÖNSUOJELU
PELASTUSLAITOKSEN VALMIUSTOIMINTA
Valmiustoiminta on varautumista olosuhteisiin, joita toivottavasti ei koskaan tule. Samalla se on toimintamallien harjoittelua, joita toivottavasti ei koskaan tarvita. Ihmisten mahdollisuudet selvitä suuronnettomuuksien, yhteiskunnallisten häiriötilojen, terrorismin tai jopa sotien sattuessa, halutaan turvata niin hyvin kuin se yleensä on mahdollista.
Normaalioloissa valmiustoiminta on varautumista esimerkiksi vaarallisten aineiden rautatie- ja maantiekuljetuksiin tai säteilyonnettomuuksiin.
Pelastuslaitoksen tehtäviä valmiustoimintaan liityen ovat muunmuassa
- väestönsuojien ja suojelumateriaalin tarkastaminen
- asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöiden suojelukoulutus
- yritysten ja laitosten omatoimisen varautumisen neuvonta ja valvonta
- suunnittelu ja koulutus poikkeusolojen varalle
- varautuminen poikkeusolojen johtamiseen
- varautuminen poikkeusolojen hälytys- ja viestijärjestelmien ylläpitoon
- varautuminen poikkeusolojen tai suuronnettomuuksien pelastustoimintaan
- varautuminen väestön evakuoimiseen ja huoltamiseen
- varautuminen jälkiraivaus- ja puhdistustoimintaan
Suuronnettomuustilanteissa väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisten kaiutinjärjestelmän kautta kuuluttama varoitus. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa välitöntä vaaraa väestölle. Kun kuulet yleisen vaaramerkin
• Siirry sisätiloihin ja pysy siellä
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet
• Avaa radio lisäohjeita varten
• Vältä puhelimen käyttöä
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa
• Kun vaara tai uhka on ohi, kuulet minuutin mittaisen tasaisen äänimerkin
TALOSUOJELU
Talosuojelu on lakisääteistä kaikkien yli neljän asunnon asuintalojen suojelutoimintaa normaali- ja poikkeusoloissa, jolloin on mm. valittava talon turvallisuuspäällikkö, apulaisturvallisuuspäällikkö ja laadittava talon pelastussuunnitelma. Talon turvallisuuspäällikön sekä isännöitsijän on annettava asukkaille opastusta onnettomuustilanteiden varalta. Asukkaille tulee tiedottaa talon suojeluvalmiustilanne. Yksittäisenkin asukkaan turvallisuustietoudella saattaa olla merkitystä koko talon turvallisuudelle. Erityisesti poikkeustilanteissa saattaa pelastusviranomaisten apu viipyä ja monista tilanteista ei voida selvitä ilman talokohtaista, omatoimista suojelua.
KIINTEISTÖN SUOJELUMATERIAALI
Vähintään viiden asuinhuoneiston asuintaloihin on hankittava suojelumateriaali. Esimerkiksi pieni rivitaloyhtiö, jossa on viisi asuntoa joutuu hankkimaan kahdet henkilökohtaiset suojavälineet, ensiapulaukun ja kaksi joditablettia asukasta kohden.
Väestönsuojan materiaali, paarit, sankoruisku, suojan työkalut ym. hankitaan vain siinä tapauksessa, että kiinteistössä on väestönsuoja.
Suojeluhenkilöstön materiaali jokaista alkavaa sataa asukasta kohden
- 2 kpl suojanaamari + vss-suodatin
- 2 suojakypärää
- 2 kpl suojalaseja
- ensiapulaukku + sidepakkaus
- 2 ensisidettä
- Joditabletteja 2 kpl/asukas
- 2 opaskirjaa talosuojelusta
- säteilymittari (yli sata asukasta)
Väestönsuojan materiaali
- Paarit
- Vedensäilytysaine vesisäiliöiden tilavuuden mukaan
- Rautakanki
- Suojan merkitsemiskilpisarja
- Käsivalaisimia 2 kpl
- Sankoruisku
- Suojan työkalut: pajavasara, katkaisutaltta, piikkitaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha + viisi varaterää, jakoavain, ruuvitaltta, ristipääruuvitaltta, vasara, nauloja, puukko ja pelastusköysi.
Rakentajan on hankittava tämä materiaali ennen loppukatselmusta. Jos tässä vaiheessa asukkaiden lukumäärä ei ole vielä tiedossa, niin noudatetaan seuraavaa sääntöä: Mikäli samalla tontilla tai rakennuspaikalla on 41 asuntoa, tulkitaan asukasmäärä yli sadaksi. Tällaisessa kohteessa on hankittava neljät henkilökohtaiset suojavälineet ja säteilymittari sekä luonnollisesti väestönsuojan materiaali.
KIINTEISTÖN TALOSUOJELU
Omatoiminen suojelu on välttämätöntä silloin kun viranomaisten voimat eivät yksin riitä tilanteen hallitsemiseen poikkeusoloissa tai normaaliajan erityistilanteissa. Omatoiminen suojelu lisää myös merkittävästi normaaliajan turvallisuutta taloyhtiöissä, yrityksissä ja laitoksissa.
Omatoiminen varautuminen perustuu pelastuslakiin ja asetukseen
Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteessa sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.
Varautuminen edellyttää pelastussuunnitelman laatimista (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 9§), turvallisuushenkilöstön nimeämistä ja kouluttamista sekä suojelumateriaalin hankkimista. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaavat siitä, että lainmukainen pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuuspäällikkö ja apulaisturvallisuuspäällikkö sekä tarvittaessa väestönsuojanhoitajat on nimetty ja koulutettu. Pelastuslaitos vastaa koulutuksen järjestämisestä
Väestönsuojat, rakennus ja ympäristö on pidettävä lainsäädännön edellyttämässä kunnossa ja kohteessa olevat henkilöt tietoisina kiinteistön turvallisuusjärjestelyistä.
Talosuojelun pelastussuunnitelma vaaditaan vähintään viiden asunnon asuinrakennuksiin, eli tämä koskee jo myös viiden asunnon rivitaloyhtiötä.
Yleensä tämä taloyhtiön pelastussuunnitelma laaditaan tai päivitetään talon turvallisuuspäällikön kurssin yhteydessä.
Talon turvallisuusjohto valitaan talon asukkaista, naisista tai miehistä, laitoksissa henkilökunnasta (ei upseeria, poliisia, palomiestä, lääkäriä tai sairaanhoitajaa taloyhtiöihin, heidät voidaan valita kyllä työpaikkansa kautta).
Valinnan suorittaa taloyhtiön hallitus, yhtiökokous tai isännöitsijä.
Normaalioloissa yli neljän asunnon taloyhtiöt valitsevat:
• talon turvallisuuspäällikön ja apulaisturvallisuuspäällikön
• kaksi suojanhoitajaa väestönsuojaa kohden
Valitut suojeluhenkilöt ilmoittautuvat pelastuslaitoksen kursseille. Yrityksissä ja laitoksissa suojeluhenkilöstön nimeää johtaja siellä työskentelevistä.
VÄESTÖNSUOJAT
Pelastuslaitos antaa lausunnon väestönsuojalaskelmista ja rakennussuunnitelmista. Väestönsuojalle tehdään käyttöönottotarkastus ennen rakennuksen loppukatselmusta. Käyttöönottotarkastuksessa katsotaan suojan suunnitelmienmukaisuus, tiiveys sekä materiaalit.
Uudisrakentamisessa suojan rakentamisvelvollisuus määräytyy samalle tontille tai rakennuspaikalle tehtävien rakennusten yhteenlasketun kerrosalan mukaan.
Suojelukohdekuntiin on rakennettava kevytsuoja, kun kerrosala on vähintään 600, mutta alle 1000 neliömetriä ja varsinainen väestönsuoja, kun kerrosala on vähintään 1000 neliömetriä. Muihin kuntiin on rakennettava kevytsuoja (K) kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä.
Väestönsuojien määräaikaistarkastukset tehdään kymmenen vuoden välein palotarkastajien toimesta, samalla tarkastetaan kiinteistön suojelumateriaali, suojeluhenkilöstön valinnat ja pelastussuunnitelma.