Onnettomuuksien ehkäisy
Onnettomuuksien ehkäisyn tarkoituksena on vähentää
onnettomuuksia ja havaita kohteen riskit ja siten pyrkiä estämään onnettomuuksia tai
ainakin pienentämään niiden vaikutuksia. Pelastustoimen vastuu
onnettomuuksien ehkäisyssä ei rajoitu pelkästään tulipaloihin, vaan
uudessa pelastuslaissa pelastusviranomaisten vastuu onnettomuuksien
ehkäisyssä koskee myös muita onnettomuuksia.
Onnettomuuksien ehkäisyyn kuuluvat muun muassa palotarkastustoiminta, osallistuminen kaavoitukseen
ja rakentamisen valvontaan, lausunnot rakennuslupavaiheessa, valistus ja neuvonta.
Pelastuslaitos varautuu onnettomuuksiin vastesuunnittelulla, joka käsittää tietyntyyppisten pelastustehtävien etukäteissuunnittelua. Vastesuunnittelulla pyritään hälyttämään kohteeseen juuri oikeanlaiset yksiköt ja riittävästi henkilökuntaa pelastustehtävästä suoriutumiseen.
Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan yksilön ja yhteisöiden toimia,
joilla he ovat varautuneet onnettomuuksiin ja niiden vaikutusten
pienentämiseen. Tällaiseen toimintaan pelastussuunnitelma on oiva
työkalu ja tietyntyyppisten riskikohteiden tulee sellainen
pelastuslain määräämänä laatia. Kohteiden pelastussuunnitelmatilannetta
valvotaan palotarkastuksien yhteydessä.
Palotarkastus
Palotarkastustoiminta on pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä. Palotarkastus tulee toimittaa vuosittain
valtioneuvoston asetuksessa määrätyissä kohteissa, joissa katsotaan olevan
tavanomaista suurempi riski palo- tai henkilöturvallisuudelle, ympäristölle
tai omaisuudelle. Muita kohteita tarkistetaan pelastuslaitoksen
palvelutasopäätöksessä määrätyin väliajoin.
Palotarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että rakennus ja
rakennettu ympäristö sekä niissä olevat laitteet ovat määräysten
mukaiset ja niiden kunnossapidosta huolehditaan. Palotarkastuksissa
annetaan myös tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaan
liittyvää neuvontaa.
Tähän palvelutasopäätöksen mukaiset palotarkastus määräajat
Rakenteellinen paloturvallisuus
Rakenteellinen paloturvallisuus on olennainen osa rakennuksessa harjoitettavan toiminnan turvallisuutta. Siksi rakennusten suunnittelussa
tulisi keskittyä sen koko elinkaareen ja miettiä rakenteelliset ratkaisut
siten, että mahdolliset muutokset toiminnassa ja rakennuksessa voidaan tehdä mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti.
Rakennuksen paloluokan valinnalla voi olla hyvinkin ratkaiseva vaikutus
rakennuksen käyttötapaa muutettaessa.
Rakenteellinen paloturvallisuus lähtee liikkeelle jo kaavoitusvaiheessa, johon pelastuslaitos usein osallistuu antamalla lausuntoja. Pelastusviranomaisilta pyydetään usein lausuntoja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä ja valveutuneet suunnittelijat ja rakennuttajat
pyytävät niitä jo ennen varsinaista suunnitteluvaihetta tai sen aikana. Pelastusviranomaiset osallistuvat rakennusvalvonnan mukana myös rakentamisvaiheessa erinäisiin rakenteellisiin katselmuksiin ja pääsääntöisesti myös
rakennuksen käyttöönottokatselmuksiin isommissa kohteissa.
Kaavoitukseen liittyvissä asioissa pelastusviranomaiset kiinnittävät
erityistä huomiota pelastustoiminnan edellytyksiin ja kohteen
saavutettavuuteen, myös sammutusvesijärjestelyt voivat tulla esille jo
kaavoitusvaiheessa.
Suunnitteluvaiheessa pelastusviranomaiset ottavat kantaa rakennuksen paloluokkaan ja kohteeseen kuuluvien palo- ja henkilöturvallisuutta lisäävien laitteiden ja rakenteellisten ratkaisuiden toteuttamiseen. Suunnitteluvaihe on erittäin tärkeä osa rakennuksen kokonaisturvallisuutta ajatellen ja rakenteellisilla ratkaisuilla on niihin suuri merkitys.
Rakennuslupavaiheessa kuntien rakennusvalvonnat pyytävät usein lausuntoja pelastusviranomaisilta rakennushankkeista. Lausunnoissa otetaan usein kantaa palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin ja pelastustoiminnan kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Pelastusviranomaisten kuuluu antaa myös lausunto väestönsuojien rakentamista koskevissa asioissa. Varsinainen päätäntävalta rakennuslupa-asioissa on kuitenkin rakennusvalvontaviranomaisella, joka huomioi pelastusviranomaisen antamat lausunnot rakennuslupapäätöstä tehdessään.
Suurempiin ja palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta vaativimpiin kohteisiin asennetaan usein palo- ja henkilöturvallisuutta lisääviä laitteita.
Pelastusviranomaiset osallistuvat aktiivisesti tällaisten rakennusten
toteuttamiseen jo suunnitteluvaiheessa ja antavat tarvittaessa ohjausta paloturvallisuusjärjestelyjen toteuttamisessa. Pelastusviranomaiset osallistuvat näiden laitteiden käyttöönottotarkastuksiin
rakennuksen käyttöönottokatselmuksen yhteydessä, jolleivät ne kuulu jonkun muun viranomaisen
tai tarkastuslaitoksen tarkastustoiminnan piiriin.
Korjausrakentamisen suunnitteluvaiheessa on myös hyvä ottaa yhteyttä pelastusviranomaiseen. Mittavissa ja laajoissa kohteissa voidaan
valituilla korjausrakentamisratkaisuilla oleellisesti joko huonontaa tai parantaa nykyistä paloturvallisuustilannetta.
Varmistu aina ennen korjaus- tai muutostöiden aloittamista kuntasi rakennusvalvonnasta millaisen luvan toiminta vaatii. Esimerkiksi rakennuksen lämmitysjärjestelmän tai tulisijan uusimiseen voit tarvita toimenpide tai rakennusluvan.
Rakenteelliset ratkaisut perustuvat Suomen Rakentamismääräyskokoelman E-sarjaan.
Rakentamismääräyskokoelma löytyy ajantasaisena TÄÄLTÄ..