Riskiarvio kartoittaa kansalliset ja alueelliset riskit

Euroopan unioni velvoitti vuonna 2015 jäsenmaat tekemään valtiokohtaisen arvion riskeistään, jotka voivat aiheuttaa tarpeen kansainväliseen avunpyyntöön. Nämä riskiarviot päivitetään kolmen vuoden välein. Suomessa valtakunnallisen riskiarvion kokonaisuus muodostuu kansallisesta ja alueilla tehdyistä riskiarviosta.

Kansallinen riskiarvio on olennainen osa kansallista varautumista ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Pyrkimyksenä on ollut löytää uhkamalleja ja häiriötilanteita, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioida niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.

Kansallisen riskiarvion uhkamallit ja häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt. Riskiarvio on valmisteltu sisäministeriön johdolla yhdessä kaikkien ministeriöiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Alueellisessa riskiarviossa on määritelty uhka- ja häiriötilanteita, jotka toteutuessaan aiheuttavat huomattavia alueellisia vaikutuksia ja joiden hallitseminen edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden normaalista poikkeavaa toimintaa sekä tavanomaista laajempaa ja tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää.

Alueellisen arvioinnin perusteella merkittävimmiksi riskeiksi nousivat laajamittainen maahantulo, sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen, talvimyrsky ja tietoliikenteen tai tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen. Alueellinen riskiarvio on valmisteltu Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin aluehallintoviraston johdolla yhteistyössä viranomaisten, kaupunkien, kuntien, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kanssa.

Liitteet:
Kansallinen riskiarvio
Alueellinen riskiarvio