Omatoiminen varautuminen myrskyihin      

Myrskyt kuuluvat Suomen säähän. Suomessa on harvoin kovia myrskyjä. Myrskyjä on eniten syksyllä ja talvella. Suomessa meteorologit puhuvat myrskystä kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m /s. Suomessa maa-alueilla myrskyää erittäin harvoin. Paikallisia rajuilmoja osuu silti Suomeenkin. Rajuilmalla tuulenpuuskat voivat aiheuttaa paikallisesti huomattaviakin metsä- ja muita tuhoja.

Tyypillisiä myrskyn aiheuttamia vahinkoja ovat mm:
  • puiden kaatumiset rakennusten ja ajoneuvojen päälle
  • puiden kaatuminen ajoteille ja muille liikenneväylille
  • puiden kaatuminen sähkö- ja puhelinlinjoille
  • peltikattojen ja katteiden irtoamiset
  • kevyen irtaimen, mainoskylttien, katosten ja vastaavan materiaalin irtoaminen ja kulkeutuminen erilaista vaaraa aiheuttaen
  • vesialueilla veneilylle aiheutuneet vaaratilanteet ja veneille aiheutuneet vahingot
  • maatalouden satovahingot
  • rannikolla ja jokisuistoissa voimakkaan meriveden nousun aiheuttamat vahingot

Sähkökatkokset

Sähköverkkoon kohdistuvat vahingot voivat aiheuttaa sähkökatkoksia. Suomessa sähkökatkot ovat lyhentyneet ja käyneet yhä harvinaisemmiksi. Häiriöttömään sähkönsaantiin on totuttu etenkin taajamissa, joissa sähköverkko on suurelta osin kaapeloitu maan alle. Haja-asutusalueella katkoja sattuu varsinkin märän lumen, jäätävien olosuhteiden, kovan tuulen ja ukkosen aikaan. Silloinkin sähkö palautuu yleensä parissa tunnissa. Säiden ääri-ilmiöiden kuitenkin ennustetaan lisääntyvän.

Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Pyryn ja Janikan päivien myrskyjenaiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa vuonna 2001. Niistä joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta myrskyn jälkeen.

Kesällä 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-rajuilmat ylittivät Suomen laajalta alueelta. Pitkien sähkökatkojen johdosta häiriintyivät merkittävästi muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kuten viestintäverkkojen toiminta, vesihuolto ja liikenneinfrastruktuuri. Pisimmät yksittäiset katkot olivat noin kuuden viikon pituisia.

Tapaninpäivän 2011 myrskyssä enimmillään yli 200000 taloutta oli ilman sähköä Suomessa. Voimakas myrsky katkoi sähköjä etenkin Lounais-Suomesta, Hämeestä, Pirkanmaalta ja Etelä-Suomesta. Seuraavan päivän myrskyrintama katkoi sähköjä lisäksi tuhansilta talouksilta Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Rajuilmojen seuraukset vaikeuttivat monin paikoin merkittävästi ja pitkäaikaisesti kansalaisten arkielämään. Liikkumiseen, työntekoon, elinkeinonharjoittamiseen, asumiseen, asioimiseen, yhteydenpitoon ja avun saamiseen aiheutui rajuilmojen seurauksena merkittäviä haittoja ja esteitä. Suurin osa henkilövahingoista aiheutui myrskypuuskien mukanaan lennättämien esineiden ja rakenteiden osumisista ihmisiin, puiden kaatumisista sekä ihmisten liukastumisista. Rajuilmojen jälkeen tehdyissä raivaus- ja korjaustöissä sattui muutamia henkilövahinkoja. Omaisuusvahingoista merkittävimmät olivat metsätuhot.

Miten voit varautua myrskyyn ja vähentää vahinkoja
  • siirrä irtain materiaali suojaan pois tuulialttiilta paikalta
  • veneiden kiinnitysten varmistaminen ja veneiden siirtäminen suojaisaan paikkaan
  • varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja
  • kovalla myrskyllä siirry sisätiloihin ja pysy poissa ikkunoiden läheltä
  • ajoneuvojen siirtäminen riittävän etäälle turvalliseen paikkaan mahdollisesti kaatuvista puista
  • ovien ja ikkunoiden kiinni pitäminen ja salpaaminen
  • tarpeettoman liikkumisen välttäminen vaara-alueilla
  • jos tuhoja tulee, älä yritä korjata niitä myrskyn aikana
  • lykkää matkustamista. Jos autoilu on välttämätöntä, varaa kaikille mukaan lämpimät ulkoiluvaatteet,
  • ruokaa ja juomaa
  • pidä eläimet sisällä
  • vältä hissien käyttöä
  • kerro vaaroista myös lapsille ja muille vaaraa ymmärtämättömille

Valmiuspäällikkö Ari Soppela
Lapin pelastuslaitos

Lähteet:
Ilmatieteen laitos, ohjeita
Päivitetty 27.12. 2011