Nuohouspalvelut siirtyvät vapaaseen tarjontaan 1.7.2019

Tulisijojen ja savuhormien nuohouksen tarkoituksena on estää palamisjätteen aiheuttama tulipalon vaara. Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnan tavoitteena on energian taloudellinen käyttö, ympäristön suojelu ja ihmisten terveys sekä hyvinvointi. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta. Nuohousta koskeva lainsäädäntö on muuttunut 1.1.2019 alkaen. Lainsäädännön uudistuksen merkittävin muutos koskee nuohouksen järjestämistapaa. Aiemmin nuohouksen järjestämistapa on ollut pelastuslaitoksien päätettävissä. Pelastuslaitoksilta poistuu velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Käytännössä tämä tarkoittaa piirinuohousjärjestelmän loppumista.  Lakimuutoksen myötä koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen osalta vapaaseen tarjontaan siirtymäajan jälkeen 1.7.2019 alkaen. Rakennuksen omistajan ja haltijan kannalta muutoksessa keskeistä on se, että asiakas voi itse valita nuohoojan, kun piirinuohouksessa on tullut käyttää piirinuohoojaa. Hinta on nuohoojan päätettävissä Vanhassa piirinuohousjärjestelmässä nuohouksen hinnan määräsi pelastuslaitos. Nyt hinnoista päättää siis yrittäjä, mikä mahdollistaa myös hintojen vaihtelun. Nuohoojan on ilmoitettava nuohouksen hinta asiakkaalle selkeästi ja niin, että hän sen ymmärtää. Hintoihin voivat vaikuttaa muun muassa nuohouksen ajankohta tai välimatka. Asiakas voi myös kilpailuttaa hintoja. Nuohoojaa tilattaessa harvaan asutuille alueille ja vapaa-ajan asuntoihin, asiakkaiden välisellä yhteistyöllä on mahdollista saada enemmän nuohottavaa kerralla. Riittävällä nuohoustyön määrällä on mahdollista varmistaa nuohoojan saatavuus ja saada parempi tarjous, koska matkakulut laskevat kohdetta kohden. Aikaisemmin piirinuohoojilla oli velvollisuus hoitaa nuohouspalvelut kiinteillä hinnoilla koko alueellansa. Nyt sellaista vastuuta palvelun järjestämisestä ei ole. Nuohouttaminen on yhä pakollista Kiinteistöllä säilyy velvoite nuohouttaa tulisijat ja hormit säännöllisesti. Muutos korostaa entisestään rakennuksen omistajan ja haltijan velvoitetta huolehtia tulisijojen ja savuhormien kunnosta sekä säännöllisestä nuohouksesta. Pitää tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Nuohous tulee tehdä asuinrakennuksissa kerran vuodessa, vapaa-ajan rakennuksissa kolmen vuoden välein ja muissa rakennuksissa tarpeen mukaan. Nuohoojan kelpoisuus tarkistettava Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala. Mikä säilyy ennallaan: Kiinteistöllä säilyy nuohousvelvoite, josta kiinteistönomistaja huolehtii. Nuohoustyön sisältö pysyy samana. Nuohouksen määrävälit pysyvät ennallaan: vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit on nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Nuohoojalla on velvollisuus kirjallisesti ilmoittaa pelastuslaitokselle havaitsemistaan vakavista turvallisuuspuutteista: tulisijan tai savuhormin puutteet, puuttuvat tai liian heikkokuntoiset tikkaat, kattokulkutien osat tai katon turvavarusteet. Mikä muuttuu: Pelastuslaitoksilta poistetaan velvoite järjestää nuohoustoimintaa. Nuohooja hinnoittelee vapaasti oman työnsä. Nuohouksesta syntyvät reklamaatiot käsittelee jatkossa kuluttaja-asiamies tai kunnan kuluttajaneuvoja. Nuohoojan tulee antaa asiakkaalle suoritetusta nuohoustyöstä todistus, josta tulee selvitä rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet, havaitut viat ja puutteet. Nuohoojan tutkintorakenteeseen tulee muutoksia. Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.

Lisätietoa:

• Nuohouksen määrävälit: Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 539/2005 
• Pelastuslaki 13a§, 13b§, 60§, 61§, 62§, 63§
• Kiinteistön haltijan kattoturvaopas