LAPIN
PELASTUSLAITOKSELLA HÄLYTYSTEHTÄVÄMÄÄRÄT PALAUTUIVAT KOHTI NORMAALIA
- joulukuu vuoden vilkkain kuukausi
Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä kasvoi vuonna
2021. Pelastuslaitoksella oli 4155 hälytystehtävää, mikä oli noin edelleen
n. 4 % vähemmän kuin tehtävämäärät
vuodesta 2014 keskimäärin. Kahden viime vuoden tehtävämäärän lasku selittyy
valtakunnallisen trendin mukaisesti pääosin
koronan aiheuttamista tehtävämäärien muutoksista. Edellisestä vuodesta lisäystä
oli 231 tehtävää. Normaalivuosina tehtävämäärien
muutoksiin vaikuttavat erityisesti sääolosuhteisiin liittyvät vaihtelut maastopalo-
ja vahingontorjuntatehtävämäärissä.
Tilastointi perustuu pelastuslaitoksen onnettomuuspaikalla tehtyihin ensiarvioihin ja tehtävien onnettomuusselosteisiin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Tilastoihin kirjataan vain ne onnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on ollut hälytettynä mukana. Ensivastetehtävistä ei kirjata henkilövahinkoja tilastoihin.
Onnettomuuksien
aiheuttamissa henkilövahingoissa pitkän ajan kehitys pääosin myönteistä
Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa vuonna 2021 kuoli pelastuslaitoksen ensitietojen
mukaan 20 henkilöä (vuonna 2020 24). Vakavasti loukkaantuneiden
määrä pysyi ennallaan (74) sekä lievästi loukkaantuneiden määrä laski 458:aan (519). Tarkasteluvälillä 2014 –
2021 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on vähentynyt vuosittain keskimäärin
noin 5%. Tulipaloissa kuoli ensitiedon
mukaan 4 ihmistä (1). Palokuolemien määrässä pitkäaikainen keskiarvo on 3,9
ihmistä.
Liikenneonnettomuudet
edelleen suurin tehtäväryhmä
Onnettomuustyypeittäin määrältään suurin tehtävätyyppi
oli liikenneonnettomuustehtävät. Tehtäviä oli 856 (928). Pelastuslaitoksen tilastoihin tulevat vain ne
liikenneonnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on käynyt kohteessa. Liikenneonnettomuuksiin
lasketaan myös maastoliikenneonnettomuudet, joita on yleensä n. 10 %
kokonaismäärästä. Maastoliikennevälineillä (pl. maastopyörä) tapahtuneet
onnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 50 (50) kertaa.
Paloilmoittimien
erheellisten ilmoitusten määrä edelleen huomattava
Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimpana tehtävätyyppinä oli hätäkeskukseen
liitettyjen automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät 691 (570). Nämä tehtävät ovat vähentyneet tasaisesti, vaikka
muodostavat vieläkin huomattavan osan kokonaistehtävämäärästä. Pelastuslaitos
laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen
omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksulla tähdätään erheellisten
ilmoitusten vähentämiseen. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä
yli 95 % on erheellisiä.
Ensivastetehtävien
määrä kääntyi nousuun
Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi suurin tehtävätyyppi oli ensivastetehtävät.
Tehtäviä oli 451 (360). Ensivasteyksiköiden
käytön palautuminen kohti normaalitasoa vuonna
2021 selittyy mm. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitotehtävien kokonaismäärän
palautumisella normaalitasolle korona-pandemian aiheuttaman alkunotkahduksen
jälkeen. Erityisesti tunturikeskusten matkailun elpyminen näkyy
ensivastetehtävien määrässä.
Päätöksen hälyttämisestä tekee ensihoidon kenttäjohtaja riskiarvion ja tarve-
ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Lapin
jokaisessa kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan
äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman
nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista.
Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä
potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Ensivastetoimintaa toteutetaan
sairaanhoitopiirien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.
Joka
kymmenes tehtävä ei vaadi erityisiä toimenpiteitä tilannepaikalla
Vuonna 2021 tehtävätyyppi ”muu tarkastus- ja varmistustehtävä” työllisti
yksiköitä 451 kertaa (441). Kyseisten
tehtävien taustalla ovat tyypillisesti mm. savu-, öljy-, kaasu- tai kemikaalihavainnot,
erehdys ja ilkivalta. Usein näissä kyseessä on runsasta savua aiheuttanut
kulotus tai roskienpoltto. Tehtäviin
kuuluvat myös tilanteet, joissa ajoneuvo odottaa vain hinausapua, mutta
ohiajaneesta ajoneuvosta soitetaan hätäilmoitus tarkistamatta todellista
avuntarvetta. Lisäksi ovat tehtävät, joissa ilmoituksen mukaista onnettomuutta
tai tehtävää ei löydy. Tässä tehtävätyypissä pelastuslaitokselta ei vaadita
pelastus- tai torjuntatoimenpiteitä.
Rakennuspalojen
määrä alle pitkän ajan keskiarvon
Rakennuspaloja oli toisena vuonna peräkkäin alle
pitkän ajan keskiarvon 100 kpl (90). Rakennuspalovaaroja tilastoitiin
edellisvuotta enemmän eli 154 kpl (123), mutta
kokonaisuutena pysyttiin pitkän ajan keskiarvossa. Rakennuspalovaaraksi
tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri
syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Rakennuspalo-
ja rakennuspalovaaratehtävät jakaantuvat melko tasaisesti koko vuodelle.
Maastopelastustehtävissä
näkyy koronavuosi
Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 203 kpl (172). Suurimpana ryhmänä
näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 110 kpl (91). Tehtävien määrän lisääntyminen
selittynee osaltaan Lapin matkailun ja maastossa liikkumisen merkittävällä
lisääntymisellä. Merkittävää kasvua oli myös vesipelastustehtävissä 29 (19)
sekä pelastamisissa hissistä 21 (11).
Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa
tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen
saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Tällä vuosikymmenellä maastopelastustehtävät
lisääntyivät vuoteen 2017 asti vuosittain keskimäärin n. 10 %, mutta viime vuosina
tehtävänmäärät ovat vähentyneet. Vähennystä selittää osaltaan se, että osa
tehtävistä tilastoidaan ensihoidon pyytäminä virka-aputehtävinä. Kaikkiaan eri virka-aputehtäviä
oli 126 (145). Erilaisista vaaraa aiheuttavista tilanteista ja paikoista
pelastettiin ihminen 12 kertaa (12).
Sateet vähensivät
alkukesän maastopaloja
Maastopaloja sammutettiin 130 kpl (79). Kiireisintä aikaa oli heinäkuu, jolloin
tehtäviä oli 50 kpl. Avotulentekokieltoihin ei vuonna 2021 tarvinnut turvautua.
Maastopalotehtävien määrä on voimakkaasti sidoksissa touko-syyskuun ajan sateisuuteen.
Vuoden 2021 sateet toukokuussa pudottivat erityisesti kulotuksista ja
roskienpoltoista aiheutuneet ruohikko- ja metsäpalot vain kahdeksaan (8)
tehtävään. Vaihteluväli maastopaloissa viimeisen kymmenen vuoden aikana on 40-227
tehtävää vuodessa.
Nostoja
tilastoista
Eläintenpelastustehtäviä oli 76 kpl (46). Muita hälytystehtäviä
onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 61 (63), liikennevälinepalot 160
kpl (144) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 10 kpl (11). Vaarallisten aineiden
onnettomuuksien vuosittainen tehtävämäärä on vaihdellut vuodesta 2010 alkaen
välillä 3 – 14 kpl. Naapurivaltiossa oleviin tehtäviin osallistuttiin 10
kertaa. Tämä tieto voi tilastoteknisistä syistä olla osin virheellinen.
Matkailun vaikutus
näkyy kuukausitilastoissa
Tehtävien määrä vaihteli runsaasti eri kuukausien välillä
vuonna 2021. Vilkkain kuukausi oli joulukuu (459 kpl) ja rauhallisin toukokuu (241
kpl). Matkailun osalta vilkkaassa joulukuussa tehtävämäärät kolminkertaistuivat
toukokuuhun verrattuna mm. liikenneonnettomuuksissa ja paloilmoittimien
tarkastustehtävissä. Ihmisen pelastustehtävät näinä kuukausina jäivät kuitenkin
alle kuukausikeskiarvon.
Liikenneonnettomuudet ja ihmisen pelastamistehtävät lisääntyvät yleensä perinteisesti
talvimatkailun sesonkikuukausina maalis-huhtikuussa. Vuonna 2021 tätä ei
tapahtunut. Myöskään myrskyt ja niihin liittyvät vahingontorjuntatehtävät eivät
tehneet tilastopiikkiä millekään kuukaudelle.
Hyvää
valmiutta tarvitaan ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä
Viikonpäivistä eniten tehtäviä oli lauantaisin
(665) ja vähiten sunnuntaisin (540). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat
tunneittain klo 07 - 01 väliselle ajalle (98-319), jolloin tehtäviä on 2-6
kertaisesti hiljaisempaa yöaikaa enemmän (52-73). Vilkkainta oli päiväajan ja illan
klo 11-20 -tunneilla (238 -319).
Tarkempia tehtävä- ja kuntakohtaisia tilastoja vuodelta 2021 löydät TÄSTÄ.
Lapissa korostuu omatoimisen
varautumisen merkitys
Kaikista tehtävistä n. 46 % (1988 kpl)
oli IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä syrjäseudulla hyvin kaukanakin
paloasemista. Avuntarvitsijan kannalta tämä merkitsee Lapissa pitkiäkin
odotusaikoja ja korostaa omatoimisen varautumisen merkitystä. Useimmiten tiettyyn tehtävään
osallistuttiin vain yhdeltä asemapaikalta, mutta tarvittaessa useammaltakin.
Keskimäärin samaan tehtävään lähdettiin noin kahdelta eri asemapaikalta.
Pelastustoimi tuottaa laaja-alaisesti turvallisuuden lähipalveluita
– tilastokatsauksen laatijan kommentit
Lapissa
korostuu hajautetun paloasemaverkoston, toimivan sopimuspalokuntajärjestelmän
ja omatoimisen varautumisen merkitys. Vakinaisten palokuntien hyvää
toimintavalmiutta tarvitaan kaupungeissa, niiden lähiseuduilla sekä
merkittävien riskikeskittymien alueilla. Matkailu tuo erityiset haasteet
matkailupaikkakuntien ympärivuotiselle toimintavalmiudelle myös
poikkeuksellisina aikoina. Kevään 2022 aikana
pelastuslaitos siirtyy paloasemaryhmittäiseen viranhaltijapäivystykseen, jonka
seurauksena pelastustoimen viranomaispalvelut ovat saatavilla 24/7
paloasemaryhmittäin myös harva-alueella.
Lapin pelastuslaitos
on uudistanut johtamisjärjestelmänsä ja samalla
tarkasteltiin perusteellisesti paikallisia ja alueellisia riskejä sekä
toimintavalmiutta. Haasteita tuovat edelleen mm. sopimushenkilöstön varallaolojärjestelmän kehittäminen,
henkilöstön saatavuus sekä tarvittavien taloudellisten resurssien riittävyys.
Tehokkaan operatiivisen toiminnan turvaamisen lisäksi haasteita riittää myös
onnettomuuksien ehkäisytyön, viestinnän sekä varautumisen resursoinnissa. Uusi palvelutasopäätös valmistellaan hyvinvointialueen
päätöksentekoon vuonna 2022. Operatiivisen suunnittelun ja päätösten
valmistelu edellyttää tilastoinnin ja tilastojen pohjana olevien onnettomuusselosteiden
laatimisen jatkuvaa kehittämistyötä. Valittavalla aluevaltuustolla on suuri vastuu
niin pelastustoimen alue- kuin ja paikallistason toimintaedellytyksistä.
Pelastuslaitoksen tärkein lakisääteinen tehtävä on onnettomuuksien ehkäisy.
Työtä tehdään pitkäjänteisesti mm. valvontatoimenpitein, turvallisuusviestinnällä
sekä laajana eri viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden alueellisena ja valtakunnallisena
verkostotyönä. Haasteita valvontaan tuovat väestön ikääntyminen ja matkailu.
Näiden voimakkaat muutokset lisäävät asumis- ja majoitustoiminnan järjestämisen
erilaisia malleja. Tilastoissa vähentyneet tehtävämäärät tai tehtävien määrän
kasvun hidastuminen voivat kertoa myös onnettomuuksien ehkäisytyön onnistumisesta
puutteellisillakin resursseilla.