Vuositiedote vuoden 2021 hälytystehtävistä        19.1.2022 / ASo

LAPIN PELASTUSLAITOKSELLA HÄLYTYSTEHTÄVÄMÄÄRÄT PALAUTUIVAT KOHTI NORMAALIA
 - joulukuu vuoden vilkkain kuukausi

Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä kasvoi vuonna 2021. Pelastuslaitoksella oli 4155 hälytystehtävää, mikä oli noin edelleen
 n. 4 % vähemmän kuin tehtävämäärät vuodesta 2014 keskimäärin. Kahden viime vuoden tehtävämäärän lasku selittyy valtakunnallisen trendin mukaisesti pääosin koronan aiheuttamista tehtävämäärien muutoksista. Edellisestä vuodesta lisäystä oli 231 tehtävää. Normaalivuosina tehtävämäärien muutoksiin vaikuttavat erityisesti sääolosuhteisiin liittyvät vaihtelut maastopalo- ja vahingontorjuntatehtävämäärissä.

Tilastointi perustuu pelastuslaitoksen onnettomuuspaikalla tehtyihin ensiarvioihin ja tehtävien onnettomuusselosteisiin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Tilastoihin kirjataan vain ne onnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on ollut hälytettynä mukana. Ensivastetehtävistä ei kirjata henkilövahinkoja tilastoihin.

Onnettomuuksien aiheuttamissa henkilövahingoissa pitkän ajan kehitys pääosin myönteistä
Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa vuonna 2021 kuoli pelastuslaitoksen ensitietojen mukaan 20 henkilöä (vuonna 2020 24). Vakavasti loukkaantuneiden määrä pysyi ennallaan (74) sekä lievästi loukkaantuneiden määrä laski 458:aan (519). Tarkasteluvälillä 2014 – 2021 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on vähentynyt vuosittain keskimäärin noin 5%. Tulipaloissa kuoli ensitiedon mukaan 4 ihmistä (1).  Palokuolemien määrässä pitkäaikainen keskiarvo on 3,9 ihmistä.

Liikenneonnettomuudet edelleen suurin tehtäväryhmä
Onnettomuustyypeittäin määrältään suurin tehtävätyyppi oli liikenneonnettomuustehtävät.  Tehtäviä oli 856 (928).  Pelastuslaitoksen tilastoihin tulevat vain ne liikenneonnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on käynyt kohteessa. Liikenneonnettomuuksiin lasketaan myös maastoliikenneonnettomuudet, joita on yleensä n. 10 % kokonaismäärästä. Maastoliikennevälineillä (pl. maastopyörä) tapahtuneet onnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 50 (50) kertaa.

Paloilmoittimien erheellisten ilmoitusten määrä edelleen huomattava
Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimpana tehtävätyyppinä oli hätäkeskukseen liitettyjen automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät 691 (570). Nämä tehtävät ovat vähentyneet tasaisesti, vaikka muodostavat vieläkin huomattavan osan kokonaistehtävämäärästä. Pelastuslaitos laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä.

Ensivastetehtävien määrä kääntyi nousuun
Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi suurin tehtävätyyppi oli ensivastetehtävät. Tehtäviä oli 451 (360). Ensivasteyksiköiden käytön palautuminen kohti normaalitasoa vuonna 2021 selittyy mm. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitotehtävien kokonaismäärän palautumisella normaalitasolle korona-pandemian aiheuttaman alkunotkahduksen jälkeen. Erityisesti tunturikeskusten matkailun elpyminen näkyy ensivastetehtävien määrässä.
Päätöksen hälyttämisestä tekee ensihoidon kenttäjohtaja riskiarvion ja tarve- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Lapin jokaisessa kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta.  Ensivastetoimintaa toteutetaan sairaanhoitopiirien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Joka kymmenes tehtävä ei vaadi erityisiä toimenpiteitä tilannepaikalla
Vuonna 2021 tehtävätyyppi ”muu tarkastus- ja varmistustehtävä” työllisti yksiköitä 451 kertaa (441). Kyseisten tehtävien taustalla ovat tyypillisesti mm. savu-, öljy-, kaasu- tai kemikaalihavainnot, erehdys ja ilkivalta. Usein näissä kyseessä on runsasta savua aiheuttanut kulotus tai roskienpoltto.  Tehtäviin kuuluvat myös tilanteet, joissa ajoneuvo odottaa vain hinausapua, mutta ohiajaneesta ajoneuvosta soitetaan hätäilmoitus tarkistamatta todellista avuntarvetta. Lisäksi ovat tehtävät, joissa ilmoituksen mukaista onnettomuutta tai tehtävää ei löydy. Tässä tehtävätyypissä pelastuslaitokselta ei vaadita pelastus- tai torjuntatoimenpiteitä.

Rakennuspalojen määrä alle pitkän ajan keskiarvon
Rakennuspaloja oli toisena vuonna peräkkäin alle pitkän ajan keskiarvon 100 kpl (90). Rakennuspalovaaroja tilastoitiin edellisvuotta enemmän eli 154 kpl (123), mutta kokonaisuutena pysyttiin pitkän ajan keskiarvossa. Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävät jakaantuvat melko tasaisesti koko vuodelle.

Maastopelastustehtävissä näkyy koronavuosi
Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 203 kpl (172). Suurimpana ryhmänä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 110 kpl (91). Tehtävien määrän lisääntyminen selittynee osaltaan Lapin matkailun ja maastossa liikkumisen merkittävällä lisääntymisellä. Merkittävää kasvua oli myös vesipelastustehtävissä 29 (19) sekä pelastamisissa hissistä 21 (11).
Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Tällä vuosikymmenellä maastopelastustehtävät lisääntyivät vuoteen 2017 asti vuosittain keskimäärin n. 10 %, mutta viime vuosina tehtävänmäärät ovat vähentyneet. Vähennystä selittää osaltaan se, että osa tehtävistä tilastoidaan ensihoidon pyytäminä virka-aputehtävinä. Kaikkiaan eri virka-aputehtäviä oli 126 (145). Erilaisista vaaraa aiheuttavista tilanteista ja paikoista pelastettiin ihminen 12 kertaa (12).

Sateet vähensivät alkukesän maastopaloja
Maastopaloja sammutettiin 130 kpl (79). Kiireisintä aikaa oli heinäkuu, jolloin tehtäviä oli 50 kpl. Avotulentekokieltoihin ei vuonna 2021 tarvinnut turvautua. Maastopalotehtävien määrä on voimakkaasti sidoksissa touko-syyskuun ajan sateisuuteen. Vuoden 2021 sateet toukokuussa pudottivat erityisesti kulotuksista ja roskienpoltoista aiheutuneet ruohikko- ja metsäpalot vain kahdeksaan (8) tehtävään. Vaihteluväli maastopaloissa viimeisen kymmenen vuoden aikana on 40-227 tehtävää vuodessa.

Nostoja tilastoista
Eläintenpelastustehtäviä oli 76 kpl (46). Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 61 (63), liikennevälinepalot 160 kpl (144) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 10 kpl (11). Vaarallisten aineiden onnettomuuksien vuosittainen tehtävämäärä on vaihdellut vuodesta 2010 alkaen välillä 3 – 14 kpl. Naapurivaltiossa oleviin tehtäviin osallistuttiin 10 kertaa. Tämä tieto voi tilastoteknisistä syistä olla osin virheellinen.

Matkailun vaikutus näkyy kuukausitilastoissa
Tehtävien määrä vaihteli runsaasti eri kuukausien välillä vuonna 2021. Vilkkain kuukausi oli joulukuu (459 kpl) ja rauhallisin toukokuu (241 kpl). Matkailun osalta vilkkaassa joulukuussa tehtävämäärät kolminkertaistuivat toukokuuhun verrattuna mm. liikenneonnettomuuksissa ja paloilmoittimien tarkastustehtävissä. Ihmisen pelastustehtävät näinä kuukausina jäivät kuitenkin alle kuukausikeskiarvon.

Liikenneonnettomuudet ja ihmisen pelastamistehtävät lisääntyvät yleensä perinteisesti talvimatkailun sesonkikuukausina maalis-huhtikuussa. Vuonna 2021 tätä ei tapahtunut. Myöskään myrskyt ja niihin liittyvät vahingontorjuntatehtävät eivät tehneet tilastopiikkiä millekään kuukaudelle.

Hyvää valmiutta tarvitaan ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä
Viikonpäivistä eniten tehtäviä oli lauantaisin (665) ja vähiten sunnuntaisin (540). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 07 - 01 väliselle ajalle (98-319), jolloin tehtäviä on 2-6 kertaisesti hiljaisempaa yöaikaa enemmän (52-73). Vilkkainta oli päiväajan ja illan klo 11-20 -tunneilla (238 -319).
Tarkempia tehtävä- ja kuntakohtaisia tilastoja vuodelta 2021 löydät TÄSTÄ.

Lapissa korostuu omatoimisen varautumisen merkitys
Kaikista tehtävistä n. 46 % (1988 kpl) oli IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä syrjäseudulla hyvin kaukanakin paloasemista. Avuntarvitsijan kannalta tämä merkitsee Lapissa pitkiäkin odotusaikoja ja korostaa omatoimisen varautumisen merkitystä. Useimmiten tiettyyn tehtävään osallistuttiin vain yhdeltä asemapaikalta, mutta tarvittaessa useammaltakin. Keskimäärin samaan tehtävään lähdettiin noin kahdelta eri asemapaikalta.


Pelastustoimi tuottaa laaja-alaisesti turvallisuuden lähipalveluita

– tilastokatsauksen laatijan kommentit
Lapissa korostuu hajautetun paloasemaverkoston, toimivan sopimuspalokuntajärjestelmän ja omatoimisen varautumisen merkitys. Vakinaisten palokuntien hyvää toimintavalmiutta tarvitaan kaupungeissa, niiden lähiseuduilla sekä merkittävien riskikeskittymien alueilla. Matkailu tuo erityiset haasteet matkailupaikkakuntien ympärivuotiselle toimintavalmiudelle myös poikkeuksellisina aikoina. Kevään 2022 aikana pelastuslaitos siirtyy paloasemaryhmittäiseen viranhaltijapäivystykseen, jonka seurauksena pelastustoimen viranomaispalvelut ovat saatavilla 24/7 paloasemaryhmittäin myös harva-alueella.  

Lapin pelastuslaitos on uudistanut johtamisjärjestelmänsä ja samalla tarkasteltiin perusteellisesti paikallisia ja alueellisia riskejä sekä toimintavalmiutta. Haasteita tuovat edelleen mm. sopimushenkilöstön varallaolojärjestelmän kehittäminen, henkilöstön saatavuus sekä tarvittavien taloudellisten resurssien riittävyys. Tehokkaan operatiivisen toiminnan turvaamisen lisäksi haasteita riittää myös onnettomuuksien ehkäisytyön, viestinnän sekä varautumisen resursoinnissa. Uusi palvelutasopäätös valmistellaan hyvinvointialueen päätöksentekoon vuonna 2022. Operatiivisen suunnittelun ja päätösten valmistelu edellyttää tilastoinnin ja tilastojen pohjana olevien onnettomuusselosteiden laatimisen jatkuvaa kehittämistyötä. Valittavalla aluevaltuustolla on suuri vastuu niin pelastustoimen alue- kuin ja paikallistason toimintaedellytyksistä.

Pelastuslaitoksen tärkein lakisääteinen tehtävä on onnettomuuksien ehkäisy. Työtä tehdään pitkäjänteisesti mm. valvontatoimenpitein, turvallisuusviestinnällä sekä laajana eri viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden alueellisena ja valtakunnallisena verkostotyönä. Haasteita valvontaan tuovat väestön ikääntyminen ja matkailu. Näiden voimakkaat muutokset lisäävät asumis- ja majoitustoiminnan järjestämisen erilaisia malleja. Tilastoissa vähentyneet tehtävämäärät tai tehtävien määrän kasvun hidastuminen voivat kertoa myös onnettomuuksien ehkäisytyön onnistumisesta puutteellisillakin resursseilla.

Tiedotusterveisin Valmiuspäällikkö Ari Soppela 
OTO-viestintäpäällikkö

Kuva : Lapin pelastuslaitos; korkeanpaikan pelastusharjoitus Kemin paloasema