LAPIN PELASTUSLAITOKSELLA HÄLYTYSTEHTÄVÄMÄÄRÄT VÄHENIVÄT       20.1.2021
 - koronavuosi vähensi tehtäviä ja muutti toimintaa  

Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä väheni vuonna 2020. Pelastuslaitoksella oli 3924 hälytystehtävää, mikä oli noin 10 % vähemmän kuin 2010 –luvulla keskimäärin ja vastaa valtakunnallista pääosin koronasta johtuvaa linjaa. Edellisestä vuodesta vähennystä oli 560 tehtävää. Tilastointi perustuu pelastuslaitoksen onnettomuuspaikalla tehtyihin ensiarvioihin ja tehtävien onnettomuusselosteisiin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Tilastoihin kirjataan vain ne onnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on ollut mukana. Ensivastetehtävistä ei kirjata henkilövahinkoja tilastoihin.

Palokuolemissa lähestyttiin nollavuotta
Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa vuonna 2020 kuoli ensitietojen mukaan 24 henkilöä (vuonna 2019 25). Vakavasti loukkaantuneita oli 74 (56) sekä lievästi loukkaantuneita 519 (592). Tulipaloissa kuoli ensitiedon mukaan 1 ihminen (4). 2010 -luvulla palokuolemien määrä Lapissa on vaihdellut vuosittain kahdesta kahdeksaan.

Liikenneonnettomuudet edelleen suurin tehtäväryhmä
Onnettomuustyypeittäin määrältään suurin tehtävätyyppi oli liikenneonnettomuustehtävät.  Tehtäviä oli 928 (949).  Pelastuslaitoksen tilastoihin tulevat vain ne liikenneonnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on käynyt kohteessa. Liikenneonnettomuuksiin lasketaan myös maastoliikenneonnettomuudet, joita on yleensä n. 10 % kokonaismäärästä. Vuoden 2020 liikennevälinekohtaisia tilastoja ei ole saatavissa.

Paloilmoittimien erheelliset ilmoitukset jatkoivat vähenemistä
Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimpana tehtävätyyppinä oli hätäkeskukseen liitettyjen automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät 570 (718) kpl. 2010-luvulla tehtävämäärät ovat useimpina vuosina vähentyneet vuonna 2011 pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn ja tehostuneen neuvonnan myötä. Suurimmillaan paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtäviä oli vuonna 2010 (1163 tehtävää). Pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä. Tehtyjen erheellisten hälytystehtävien väheneminen on onnistunut samalla kun paloilmoittimien kokonaismäärä on kasvanut.

Uudet hälyttämisohjeistukset vähensivät ensivastetehtäviä merkittävästi
Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi suurin tehtävätyyppi oli ensivastetehtävät. Tehtäviä oli 570 (676). 2010 –luvulla tehtäviä oli enimmillään 893 vuonna 2017. Erica -hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton ja sairaanhoitopiirien tekemien vastemuutosten myötä ensivasteyksikköjen hälyttämisohjeita on muutettu. Tiettyihin tehtävätyyppeihin ensivasteyksikköjä ei enää hälytetä automaattisesti. Päätöksen hälyttämisestä tekee ensihoidon kenttäjohtaja riskiarvion ja tarve- ja tarkoituksenmukaisuusperustein. Vuonna 2020 ensivasteyksiköiden käyttöä on haluttu myös kohdentaa aikaisempaa tarkemmin turhien korona-altistusten välttämiseksi.
Lapin jokaisessa kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta.  Ensivastetoimintaa toteutetaan sairaanhoitopiirien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Joka kymmenes tehtävä ei vaadi erityisiä toimenpiteitä tilannepaikalla
Vuonna 2019 tehtävätyyppi ”muu tarkastus- ja varmistustehtävä” työllisti yksiköitä 441 kertaa (492). Kyseisten tehtävien taustalla ovat tyypillisesti mm. savu-, öljy-, kaasu- tai kemikaalihavainnot, erehdys ja ilkivalta. Usein näissä kyseessä on runsasta savua aiheuttanut kulotus tai roskienpoltto.  Lisäksi on tehtäviä, joissa ilmoituksen mukaista onnettomuutta tai tehtävää ei löydy. Tässä tehtävätyypissä pelastuslaitokselta ei vaadita pelastus- tai torjuntatoimenpiteitä.

Rakennuspaloissa myönteistä kehitystä
Rakennuspaloja oli 90 kpl (129). Rakennuspalovaaroja tilastoitiin myös edellisvuotta vähemmän eli 123 kpl (126). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Oletettavaa on, että rakennuspalotehtävien osittainen vähentyminen selittyy koronan vuoksi tehdyillä etätöillä eli sillä, että rakennukset ovat olleet pienemmän osan vuorokaudesta tyhjillään.

Maastopelastustehtävissä näkyy koronavuosi
Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 172 kpl (248). Suurimpana ryhmänä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 91 kpl (167). Tehtävien määrän väheneminen liittynee koronavuoden Lapin matkailun ja maastossa liikkumisen merkittävään vähenemiseen. Edelliseen vuoteen verrattuna vähenemistä oli erityisesti maalis-huuhtikuussa 2020 jatkuen vuoden loppuun asti.
Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Tällä vuosikymmenellä maastopelastustehtävät lisääntyivät vuoteen 2017 asti vuosittain keskimäärin n. 10 %, mutta viime vuosina tehtävänmäärät ovat vähentyneet. Vähennystä selittää osaltaan se, että osa tehtävistä tilastoidaan ensihoidon pyytäminä virka-aputehtävinä. Kaikkiaan virka-aputehtäviä oli 145 (142). Vesipelastustehtäviä oli viime vuonna 19 kpl (18) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 11 kertaa (21). Erilaisista vaaraa aiheuttavista tilanteista ja paikoista pelastettiin ihminen 12 kertaa (12).

Avotulentekokielto vähensi alkukesän maastopaloja
Maastopaloja oli 79 kpl (110). Maastopalot ajoittuivat sekä toukokuun kulotus- ja roskienpolttoajankohtaan että kesäajan kuiville jaksoille. Maastopalotehtävien määrä on voimakkaasti sidoksissa touko-syyskuun ajan sateisuuteen. Vuonna 2020 maastopalojen vähäisyyteen vaikutti merkittävästi kesäkuun vaihteessa määrätyt laajat avotulentekokiellot Lapissa. Kieltojen avulla onnistuttiin varmistamaan tulviin liittyvä johtamis- ja tulvantorjuntavalmius. Vaihteluväli maastopaloissa viimeisen kymmenen vuoden aikana on 40-227 tehtävää vuodessa.

Nostoja tilastoista
Eläintenpelastustehtäviä oli 46 kpl (67) Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 63 (83), liikennevälinepalot 144 kpl (137) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 11 kpl (3). Vaarallisten aineiden onnettomuuksien vuosittainen tehtävämäärä on vaihdellut 2010-luvulla välillä 3 – 14 kpl.

”Otus –myrsky teki kesäkuusta vilkkaimman kuukauden, tulviin varautuminen kannatti
Tehtävien määrä vaihteli jonkin verran eri kuukausien välillä vuonna 2020. Vilkkain kuukausi oli kesäkuu (521 kpl) ja rauhallisin kuu oli huhtikuu (202 kpl). Kesäkuun suurta tehtävämäärää selittää kesäkuun alun voimakkaita puuskatuulia aiheuttanut Otus-myrsky. Lapissa onneksi sen vaikutukset jäivät muuta Suomea vähäisemmäksi.
Hyvän omatoimisen varautumisen ja tehtyjen tulvasuojaustoimenpiteiden vuoksi tulvat työllistivät vahingontorjuntatehtävien vuoksi pelastuslaitosta vain 12 kertaa. Alkukesän tulvat aiheuttivat kuitenkin pelastuslaitokselle poikkeukselliset toimenpiteet valmiuden kohottamiseksi sekä johtamistoiminnan ja muun toimintavalmiuden turvaamiseksi.
Liikenneonnettomuudet ja ihmisen pelastamistehtävät lisääntyvät yleensä perinteisesti talvimatkailun sesonkikuukausina maalis-huhtikuussa. Matkailun koronavuosi näkyi merkittävästi nyt tehtävien vähenemisenä.

Hyvää valmiutta tarvitaan ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä
Viikonpäivistä eniten tehtäviä oli sunnuntai (610) ja vähiten torstaisin (540). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 07 -24 väliselle ajalle (98-273), jolloin tehtäviä on 2-3 kertaa yöaikaa (51-94) enemmän. Vilkkainta oli päiväajan ja illan klo 11-21 tunneilla (206 -273).

Lapissa korostuu omatoimisen varautumisen merkitys
Kaikista tehtävistä n. 47 % (1830 kpl) oli IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä syrjäseudulla kaukana paloasemista. Useimmiten tehtävään osallistuttiin yhdeltä asemapaikalta, mutta tarvittaessa useammaltakin. Keskimäärin yhteen tehtävään lähdettiin noin kahdelta eri asemapaikalta.

Pelastuslaitos suurten haasteiden edessä toimintavalmiuden turvaamisessa
– tilastokatsauksen laatijan kommentit
Lapissa korostuu hajautetun paloasemaverkoston, toimivan sopimuspalokuntajärjestelmän ja omatoimisen varautumisen merkitys. Vakinaisten palokuntien hyvää toimintavalmiutta tarvitaan kaupungeissa, niiden lähiseuduilla sekä merkittävien riskikeskittymien alueilla. Matkailu tuo erityiset haasteet matkailupaikkakuntien ympärivuotiselle toimintavalmiudelle myös poikkeuksellisina aikoina.
Lapin pelastuslaitoksella on käynnistetty laaja johtamisjärjestelmään uudistamiseen liittyvä selvitys. Samalla tarkastellaan perusteellisesti paikallisia ja alueellisia riskejä sekä toimintavalmiutta. Haasteita tuovat mm. varallaolojärjestelmään liittyvät muutospaineet, henkilöstön saatavuus sekä tarvittavien taloudellisten resurssien puuttuminen. Paikoitellen on merkittäviä ongelmia erityisesti päiväajan tehtävien edellyttämien miehitysten saamisessa. Tehokkaan operatiivisen toiminnan turvaamisen lisäksi haasteita riittää myös onnettomuuksien ehkäisytyön sekä varautumisen resursoinnissa. Myös uuden palvelutasopäätöksen päivitys kuuluu vuoden 2021 ohjelmaan. Päätösten valmistelu edellyttää tilastoinnin ja tilastojen pohjana olevien onnettomuusselosteiden laatimisen jatkuvaa kehittämistyötä.
Pelastuslaitoksen tärkein lakisääteinen tehtävä on onnettomuuksien ehkäisy. Työtä tehdään pitkäjänteisesti mm. valvontatoimenpitein, turvallisuusviestinällä sekä laajana eri viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden alueellisena ja valtakunnallisena verkostotyönä. Haasteita valvontaan tuovat väestön ikääntyminen ja matkailu. Näiden voimakas kehittyminen lisää asumisen- ja majoitustoiminnan järjestämisen erilaisia malleja.  Vähentyneet tehtävämäärät voivat kertoa myös onnettomuuksien ehkäisytyön onnistumisesta puutteellisillakin resursseilla.

Voit katsoa tarkemmin tilastoja TÄSTÄ

Tiedotusterveisin
Valmiuspäällikkö Ari Soppela
Mediayhteyshenkilö