Varautuminen kannattaa aina, ei anneta pelkästään Siperian opettaa; Blogikirjoitus 24.4. Pelastusjohtaja Markus Aarto:
Pelastustoimi on
varautumisorganisaatio ja kaikenlainen valmiuden ylläpito on pelastuslaitosten
toimintaan sisäänkirjoitettu ominaisuus. Varautumisessa pyritään hallitsemaan
riskejä niiden todennäköisyyssuhteeseen peilaten. Mitä todennäköisempi riski,
sen tuhdimpi varautuminen! Hyvästä varautumisesta huolimatta aina tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa ennakointi epäonnistuu. Emme kykene – riittävän tiedon puuttuessa – ennakoimaan oikein kaikkia riskejä tai sitten varautumistoimien hinta muodostuu saavutettavaan etuun nähden kohtuuttomaksi. Hyötyjen ja haittojen puntaroiminen myös kustannusnäkökulmasta on vastuullista päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttämistä.
Julkiset toimijat tulevat muuttamaan
toimintamallejaan varautumiseen
Nykyisessä
korona-kriisissä on monia piirteitä, joihin pelastuslaitokset ja muu
yhteiskunta ovat olleet huonosti valmistautuneita. Siihen, että pandemioita
tulee, on toki hyvin varauduttu, mutta tuskin kukaan on osannut varautua
siihen, että pandemiasta tulee näin pitkäkestoinen ja nopeasti leviävä kuin
mitä korona on ollut. Erityisesti se näkyy paljon esillä olleiden
suoja-varustekysymysten osalta. On luotettu kohtuullisen pieniin varastoihin ja
siihen, että suojavarusteita kyetään koko ajan tuottamaan lisää ja toimittamaan
asiakkaille tarpeiden kasvaessa.
Oma arvioni on, että
korona muuttaa pysyvästi varautumisen logistiikkaketjuja ja palauttaa
kotimaisesta tuotannosta huolehtimisen keskiöön ainakin kriittisten
tarvikkeiden osalta.
Kriisin mittakaava yllätti meidät
Vaikka yhteiskunnan
varautuminen on ollut osin puutteellista, ei huippuarvosanaa voi antaa
kansalaisillekaan. Niin kauan kuin muistan, on kansalaisia kehotettu
varautumaan erilaisiin yhteiskunnan häiriötiloihin muun muassa niin sanottua kotivaraa
ylläpitämällä. Verraten harvalla (itseni mukaan lukien) kuitenkaan oma
varautuminen on ollut ohjeiden mukaista, mikä varsinkin kriisin alussa
näyttäytyi laajamittaisena ostoryntäyksenä kauppoihin.
Kriisin mittakaava
yllätti myös yksittäiset ihmiset! Rehellisyyden nimissä on toki myönnettävä,
että myöskin kotivaraa koskeva ohjeistus on laadittu muutamia päiviä kestäviin
häiriötilanteisiin, ei siihen, että yhteiskunta sulkeutuisi kuukausiksi. Mutta ”Siperia
opettaa”! Uskon, että tämän kriisin päätyttyä lähes jokaisesta taloudesta
löytyy kotivara ja ehkä hiukan sen päällekin – varmuuden vuoksi. Yhteiskunnan
resilienssi paranee kriisien kautta.
Markus Aarto
Lapin pelastusjohtaja
PS. Jatkan aiheesta ensi viikolla uudella blogikirjoituksella