Pelastustoimi on varautumisorganisaatio ja kaikenlainen valmiuden ylläpito on pelastuslaitosten toimintaan sisäänkirjoitettu ominaisuus. Varautumisessa pyritään hallitsemaan riskejä niiden todennäköisyyssuhteeseen peilaten. Mitä todennäköisempi riski, sen tuhdimpi varautuminen!  Hyvästä varautumisesta huolimatta aina tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa ennakointi epäonnistuu. Emme kykene – riittävän tiedon puuttuessa – ennakoimaan oikein kaikkia riskejä tai sitten varautumistoimien hinta muodostuu saavutettavaan etuun nähden kohtuuttomaksi. Hyötyjen ja haittojen puntaroiminen myös kustannusnäkökulmasta on vastuullista päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttämistä.

Julkiset toimijat tulevat muuttamaan toimintamallejaan varautumiseen
Nykyisessä korona-kriisissä on monia piirteitä, joihin pelastuslaitokset ja muu yhteiskunta ovat olleet huonosti valmistautuneita. Siihen, että pandemioita tulee, on toki hyvin varauduttu, mutta tuskin kukaan on osannut varautua siihen, että pandemiasta tulee näin pitkäkestoinen ja nopeasti leviävä kuin mitä korona on ollut. Erityisesti se näkyy paljon esillä olleiden suoja-varustekysymysten osalta. On luotettu kohtuullisen pieniin varastoihin ja siihen, että suojavarusteita kyetään koko ajan tuottamaan lisää ja toimittamaan asiakkaille tarpeiden kasvaessa.

Oma arvioni on, että korona muuttaa pysyvästi varautumisen logistiikkaketjuja ja palauttaa kotimaisesta tuotannosta huolehtimisen keskiöön ainakin kriittisten tarvikkeiden osalta.

Kriisin mittakaava yllätti meidät
Vaikka yhteiskunnan varautuminen on ollut osin puutteellista, ei huippuarvosanaa voi antaa kansalaisillekaan. Niin kauan kuin muistan, on kansalaisia kehotettu varautumaan erilaisiin yhteiskunnan häiriötiloihin muun muassa niin sanottua kotivaraa ylläpitämällä. Verraten harvalla (itseni mukaan lukien) kuitenkaan oma varautuminen on ollut ohjeiden mukaista, mikä varsinkin kriisin alussa näyttäytyi laajamittaisena ostoryntäyksenä kauppoihin.

Kriisin mittakaava yllätti myös yksittäiset ihmiset! Rehellisyyden nimissä on toki myönnettävä, että myöskin kotivaraa koskeva ohjeistus on laadittu muutamia päiviä kestäviin häiriötilanteisiin, ei siihen, että yhteiskunta sulkeutuisi kuukausiksi. Mutta ”Siperia opettaa”! Uskon, että tämän kriisin päätyttyä lähes jokaisesta taloudesta löytyy kotivara ja ehkä hiukan sen päällekin – varmuuden vuoksi. Yhteiskunnan resilienssi paranee kriisien kautta. 

Markus Aarto
Lapin pelastusjohtaja
PS. Jatkan aiheesta ensi viikolla uudella blogikirjoituksella