Blogi: Matkailukevään kynnykseltä            22.2.2021

Kohta on kulunut vuosi siitä, kun korona iski koko voimallaan Suomeen ja Suomi pohjoisen hiihtolomaviikon jälkeen meni ns. lockdowniin. Matkailusesonki ja talviliikunnan harrastaminen loppuivat lähes seinään kesken parhaan kevätkauden. Nyt seuraavan matkailukevään kynnyksellä tilanne ei ole olennaisesti parempi. Tartuntamäärät ovat kasvussa ja koronaväsymyskin näkyy osittain vaivaavan. Koronan torjunnan näkökulmasta matkailu on tietysti irrationaalista, mutta Lapin matkailuelinkeinon tulevaisuuden kannalta sillä on tietysti keskeinen merkitys. Vaikka ulkomaiset turistit loistavat poissaolollaan, kotimaan matkailu täyttää osaksi syntynyttä tyhjiötä ja luo matkailuyrityksille pientä toivonkipinää selviytymisestä koronan jälkeiseen aikaan saakka.

Vaikka koronatilanne ei ole olennaisesti parempi kuin viime keväänä, korona kanssa on kuitenkin opittu osin elämään. Lapin matkailuyritykset ovat tehneet kaikkensa matkailun mahdollistamiseksi koronaturvallisesti. On havaittu, että ulkona ja luonnossa liikkuminen ei sinänsä ole hallitsematon ongelma, vaan sitä voidaan turvallisuustoimin hallita. Sen sijaan hiihtoloman viettoon traditionaalisesti liittyvät oheistoiminnot, after skistä alkaen muodostavat ihmisen oman käyttäytymisen varaan jäävän riskin, jonka hallitseminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Suomalaiseen perusluonteeseen kuuluu, että parin oluen jälkeen millään ei ole oikein mitään väliä. Hauskanpito voittaa järjellisen ajattelun ja koronan näkökulmasta avaa mahdollisuuden laajojen tartuntaketjujen syntymiseen.

Eri viranomaisten (pelastuslaitos, poliisi ja sairaankuljetus) näkökulmasta ilmiössä ei ole mitään uutta. Maailman sivu kevään matkailusesongin työtehtävistä iso osa on aiheutunut samasta syystä. Hauskaa pidettäessä on järjellinen ajattelu unohtunut. Pelastuslaitos on aina ollut sesongin aikaan täystyöllistetty. On itse aiheutettuja automaattihälytyksiä, pelastustehtäviä, erilaisia isompia tai pienempiä tulipalotehtäviä, liikenneonnettomuustehtäviä ynnä muuta. Oma arvioni on, että iso osa näistä tehtävistä olisi vältettävissä huolellisuudella ja varovaisuudella, vaikka isojen massojen yhtäaikainen liikkeelläolo väistämättä lisääkin tehtävämääriä. Toki iso osa kymmenistä tuhansista turisteista toimii vastuullisesti, mutta pieni vastuuttomien joukko on aina ollut isosti näkyvillä. En tiedä, mutta oletan poliisin havaintojen olevan samankaltaisia. Sairaankuljetuksen profiilissa näkymä ei ehkä ole näin selkeä, kun rinteissä ja laduilla tapahtuu joka päivä myös paljon vahinkoja, jotka ovat selvästi onnettomuusluonteisia.

Puhtaasti pelastuslaitoksen kannalta katsottuna korona-ajan vastuuttomuudesta aiheutuvat riskit ovat moninkertaiset normaalioloihin verrattuna. Kun on ensin monta päivää istuttu koronaturvallisuudesta piittaamatta ravitsemusliikkeissä ja sitten aikaansaadaan pelastustoimen tehtävä, joutuu pelastuslaitoksen henkilöstö väistämättä kontaktiin mahdollisesti altistuneiden ihmisten kanssa ja täydellisen koronasuojauksen ylläpito henkeä pelastavissa tehtävissä ei aina ole mahdollista. Eikä riski koske pelkästään sairastumista. Pelkkä henkilöstön altistuminen saattaa pahimmassa tapauksessa koko paloaseman karanteeniin ja pelastuksen toimintakyvyn ainakin hetkellisesti nollille. Toki pelastuslaitoskin elää asema- ja työvuorokohtaisissa kuplissa, mutta liian ohueksi kiristetyssä organisaatiossa särkymävara on normaalioloissakin olematon.

Sesonkiaikana pelastustoimen valmiutta monissa tunturikeskuksissa ovat perinteisesti vahvistaneet monet ammattihenkilöstöön ja sopimuspalokuntiin kuuluvat muualta Suomesta. Tänä vuonna heitä on koronan vuoksi vähemmän ja nekin, jotka tulevat käyvät koronatestien kautta ennen tuloaan. Pelastustoimen perusvalmius on tämänkin vuoksi jo lähtökohdiltaan normaalia ohuempi ja riittää kyllä päivittäistehtävien hoitoon, muttei silloin, jos koronakaranteenit ohentavat organisaatiota entisestään tai usealla toimipaikalla yhtä aikaa.

Paitsi pelastustoimen toimintavalmiuden myös ihmisten terveyden ja monen Lapin matkailuyrityksen tulevaisuuden kannalta keskeistä on nyt toimia vastuullisesti. Joulun ja uuden vuoden aika tunturikeskuksissa osoitti, että vastuullisesti toimimalla ongelmat ovat vähäisiä. Viranomaiset, matkailukeskukset tai matkailuyrittäjät tekevät kaiken mahdollisen riskien minimoimiseksi, mutta lopullisesti jokaisen matkailijan ja paikallisen asukkaan oma toiminta ratkaisee lopputuloksen. Olen monesti sanonut, että näinä poikkeuksellisina aikoina kannattaa keskittyä ulkoiluun, liikuntaan ja Lapin uskomattoman luonnon ihailemiseen. Rellestää voi kotonakin, ei sitä varten kannata tunturiin nyt tulla. Toisten huomiointi, maalaisjärjen käyttäminen, turvallisuusohjeiden noudattaminen ja viranomaisten toimintavalmiuden ohuuden ymmärtäminen ovat nyt hyvän elämän edellytykset koko yhteiskunnassa.

 

Markus Aarto

Vt. pelastusjohtaja