KEMI-TORNIO –SEUDUN UUSI TURVALLISUUSTIEDOTE JAKELUUN • Väestöhälytinjärjestelmän uusiminen ja täydentäminen jatkuu

Kemi-Tornio –seudun ns. Seveso III –direktiivin mukaiset suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat teollisuuslaitokset ja varastoalueet ovat laatineet yhdessä uusitun lakisääteisen turvallisuustiedotteen Kemi-Tornio -seudun asukkaille. Lapin pelastuslaitoksen vetämässä tiedotehankkeessa ovat olleet edelleen mukana Kemistä Ajoksen öljyterminaalialue (Neste Oyj, Baltic Tank Oy), Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Metsä Groupin Kemin tehtaat, Keminmaasta Forcit OY:n kemiittiasema ja räjähdevarasto sekä Torniosta Röyttän teollisuusalue (Outokummun Tornion tehdas, Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas, Neste Oyj:n nestekaasuterminaali sekä Tornion Voima Oy). Uusina toiminnanharjoittajina mukana ovat Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivos rikastushiekka-altaan padon osalta sekä Manga LNG -maakaasuterminaali Tornion Röyttässä.

Kemikaalilainsäädännön perusteella turvallisuusselvitystä vaativien kohteiden toiminnanharjoittajan on tiedotettava tuotantolaitosta koskevista turvallisuustoimenpiteistä ja onnettomuustapauksissa noudatettavista toimintaohjeista suuronnettomuuden varalta sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kyseisessä tuotantolaitoksessa alkunsa saanut suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedotteessa on annettava tiedot tuotantolaitoksen toiminnasta, suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista kemikaaleista, suuronnettomuusvaarojen luonteesta sekä väestön varoittamisesta ja käyttäytymisestä onnettomuustilanteissa.

Tiedote on tarkistettava joka kolmas vuosi ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tiedote on uusittava, jos tuotantolaitoksessa on tapahtunut muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia suuronnettomuusvaaraan. Muussa tapauksessa tiedote on uusittava ainakin viiden vuoden väliajoin.

Yhteiseen, vaadittavaa laajempaa jakelua sisältäneeseen tiedotteeseen päädyttiin pelastuslaitoksen esityksestä jo aiemmassa versiossa mm. siksi, että Kemi-Tornio –alueen asukkaat liikkuvat laajalti eri laitosten lähistöllä. Käytön ja varastoinnin lisäksi vaarallisia aineita sisältäviä kuljetuksia tapahtuu alueen päätiestöllä muutoinkin kuin tiedotteessa mainittuihin yrityksiin tai yrityksistä ulospäin. Tiedotteeseen onkin laitettu toimintaohjeet myös liikenneonnettomuuspaikalle tulleelle tienkäyttäjille tilanteessa, missä onnettomuudessa on osallisena vaarallisia aineita kuljettava ajoneuvo.

Tärkein osa tiedotetta on takasivun ohjeet asukkaille toiminnasta yleisen vaaramerkin soidessa.

Lapin pelastuslaitos ja toiminnanharjoittajat toivovat, että 17.1 jaettavaan tiedotteeseen perehdytään kodeissa ja työpaikoilla huolella ja tiedote säilytetään helposti löydettävässä paikassa. Tiedote jaetaan talouksiin ja työpaikoille Kemin, Tornion ja Keminmaan keskusta-alueilla, lähimpiin kaupunginosiin sekä Maksniemeen. Tiedote on nähtävissä ja tulostettavissa myös Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta www.lapinpelastuslaitos.fi . Tiedotetta on myöhemmin saatavissa pelastuslaitoksen paikallisilta paloasemilta sekä toiminnanharjoittajilta.

Tiedotteen ulkoasusta ja taitosta on vastannut Mainostoimisto Reklaami. 

Uudet suurtehohälyttimet asennettu

Lapin pelastuslaitos on täydentänyt joulukuussa merkittävällä tavalla puutteellista ja tekniikaltaan vanhentunutta väestöhälytinjärjestelmää. Kolme uutta suurtehohälytintä sijoitettiin Torniossa kaupungintalolle ja Pirkkiön koululle sekä Simossa Maksniemen koululle. Kunkin hälyttimen kuuluvuussäde on noin 2 km, millä tavoitetaan merkittävä määrä asutusalueita ja liikenteen solmukohtia. Hälyttimet toimittaa kotimainen Elektro-Arola Oy. Yhteensä noin 90 000 euron hankintaan on saatu palosuojelurahaston avustus. Vireillä on täydentää järjestelmää vuonna 2019 vielä kolmella suurtehohälyttimellä.

Kemi-Tornio -seutu on valtakunnallisesti merkittävä teräs- ja puunjalostusteollisuuden, kaivostoiminnan, liikenteen ja satamatoimintojen alue. Seutua halkova Valtatie 29 ja 4-tieTorniosta Ouluun ovat myös valtakunnallisesti merkittävä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Paitsi paikallisen teollisuuden tarpeisiin, vaarallisia aineita kuljetetaan myös läpi alueen Ruotsista Etelä-Suomeen. Lapin lisääntyvä kaivosteollisuus vaatii myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Lisäksi vaarallisia aineita kuljetetaan rautateillä. Valtaosa vaarallisten aineiden kuljetuksista koostuu palavista nesteistä, mutta mukana on mm. erilaisia myrkyllisiä kaasuja.

Väestön varoittaminen on osa pelastustoimintaa. Vuoden 2004 pelastustoimiuudistuksen myötä vastuu väestöhälytinjärjestelmästä siirtyi kunnilta Lapin pelastuslaitokselle. Saatu perintö ei ollut kaikin osin hyvä. Hälytinjärjestelmää täytyy uudistaa nykytekniikka vastaavaksi ja sijaintiverkostoa on täydennettävä. Koskaan hälytinjärjestelmää ei saada kuuluvuudeltaan täysin kattavaksi mutta sitä voidaan täydentää liikkuvilla hälyttimillä. Suuritehoistenkaan hälyttimien ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin tai meluisiin paikkoihin. Esim. hyvin äänieristetty kerrostaloasunto, ajoneuvo, musiikkia korvakuulokkeilla kuunteleva jalankulkija tai kuulovammainen voi jäädä tavoittamatta.

Hälyttimistä annettava yleinen vaaramerkki voidaan käynnistää hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtopaikoilta. Yleistä vaaramerkkiä seuraa aina radiossa kuultava ja useimmiten myös TV:ssä nähtävä vaaratiedote, jonka laatimiseen ja välittämiseen kuluu kuitenkin oma aikansa. Siksi nopea reagointi kaikilta vaaramerkin kuulleilta on tärkeää. Taloyhtiöissä ja työpaikoilla tulee välittää tietoa annetusta vaaramerkistä ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet myös ilmastoinnin sulkemiseksi. Toimintaohjeet tulee olla kirjattuna kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Väestöhälyttimiä testataan kokeilumerkillä joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.

Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa suojautumista kiinteistöissä ja ulkoalueilla voivat vaikeuttaa:

• ·ei kuulla tai tunneta yleistä vaaramerkkiä tai ei reagoida annettuun merkkiin tarvittavalla tavalla
  
• merkin kuulleet epäilevät merkin tarpeellisuutta tai viivyttelevät muiden varoittamisessa ja suojautumisen käynnistämisessä
• kiinteistön ilmanvaihdon sulkeminen onnistuu vain huoltoyhtiöltä, jonka huoltomies ei pysty liikkumaan vaara-alueella
• yksittäinen asukas ei kykene tehostamaan suojautumista omassa asunnossaan tarvittavin toimenpitein
• lisätietoa pyritään saamaan hätänumerosta, mikä tukkii hätäkeskuksen toiminnan
• nopea vaara-alueelle kohdistettu soitto vaarasta ja suojautumistarpeesta on hyväksyttävää
• väestöllä ei ole teknistä osaamista tai laitteistoa saada lisätietoja ja viranomaisohjeita esim. sähköisestä mediasta
• sosiaalisessa mediassa voi esiintyä virheellistä tietoa
• väestöhälyttimien käynnistäminen ja pelastuslaitoksen vaaratiedottaminen voivat viivästyä epäselvän onnettomuustilanteen tai viivästyneen hätäilmoituksen vuoksi

                     Valmiuspäällikkö Ari Soppela