Viimeiset viikot ovat olleet Lapin pelastuslaitoksella todella työntäyteisiä. Tulviin varautumisen loppuvaihe, akuutti tulvatilanne ja vielä edessä oleva sen jälkihoito ovat sitoneet pelastustoimen resurssit täysimääräisesti tilanteen hoitoon. Tätä kirjoitettaessa pelastuslaitos on juuri luovuttanut tulvantorjunnan johtovastuun takaisin muille toimivaltaisille viranomaisille. Akuuttia uhkaa ei enää ole, vaikkakin Tornionjoen virtaamia vielä seurataan herkällä korvalla.

Tästä hetkestä eteenpäin kunnissa alkaa työ häiriintyneiden toimintojen palauttamiseksi, tulvasuojausten purkamiseksi osana jälkihoitoprosessia. Jos tulviin varautumisessa oli mittava työ, on sitä runsaasti jälkihoitotehtävien täyttämisessäkin.

Viranomaisvarautuminen perustuu kokemukseen ja tehemä yhessä -asenteeseen

Tulvatilanteeseen varautumisen ja sen hoidon osalta jälkipuheiden, analyysien ja lopullisten johtopäätösten aika on myöhemmin. Nyt voidaan kuitenkin jo suurella varmuudella sanoa, että varautuminen on ollut onnistunutta. Suhteessa veden määrään vahingot ovat jääneet minimaalisiksi. Toki jokainen vahingoittunut rakennus tai muu tuhoutunut omaisuus on äärimmäisen harmillinen asia, mutta aineksia oli todella laajamittaisiin vahinkoihin. Hyvällä varautumisella ja oikealla tilannekuvalla tilanne on pysynyt hallinnassa koko ajan.

Se, miten tähän lopputulokseen on päästy, perustuu paljolti pitkään kokemukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Aitoa lappilaista tehemä yhessä –asennetta!

Kaiken varautumisen perusta oli, että jo varhain keväällä 2020 oli Lapin ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tuottaman tiedon pohjalta pääteltävissä, että suurtulva on mahdollinen ja ehkä jopa todennäköinen. Tästä syystä varautumistoimet päästiin aloittamaan jo hyvissä ajoin ja niiden suorittamiseen jäi hyvin aikaa.

Tulva-alueen kunnat reagoivat tulvauhkaan nopeasti ja erilaisten suojausten suunnittelu sekä materiaalien hankinta pelastuslaitoksen koordinoimana päästiin aloittamaan jo huomattavan hyvissä ajoin. Myös suojausten konkreettinen rakentaminen aloitettiin oikeassa vaiheessa.

Pelastuslaitoksen näkökulmasta voi hyvin sanoa, että koskaan laitoksen historiassa varautuminen niin materiaalien, kaluston kuin miehistönkin osalta ei ole ollut niin hyvää kuin nyt. Oma henkilöstö, sopimuspalokunnat ja avuksi saadut Arctic Rescue Teamin yksiköt sekä kansalliset asiantuntijat muodostivat kokonaisuuden, jonka kautta pelastustoimen suorituskyky oli uhkaan nähden riittävä. Kun varautuminen onnistui hyvin, resursseja voitiin vapauttaa suunniteltua aiemmin. 

Lappilaisten omavarautuminen oli esimerkillistä – tästä hyödytään myös seuraavina keväinä

Sen lisäksi, että viranomaisvarautuminen onnistui, onnistui myös jokivarren asukkaiden omavarautuminen. Jo varhaisessa vaiheessa niin pelastuslaitos kuin kunnat sekä eri media alkoivat aktiivisesti tiedottamaan tulvan uhkasta ja tarpeesta omavarautumiseen.

Kunnat ja viranomaiset kuvasivat ja julkaisivat ohjemateriaalia, kunnat julkaisivat kiinteistökohtaisia ennusteita, tiedotteita kirjoitettiin ja haastatteluja annettiin. Lopulta suojausten määrä ylitti kaikki odotukset. Suurin osa tulvariskialueen kiinteistöistä oli omavarautunutta. Mikäli viranomaisten tulvasuojaukset olisivat pettäneet, olisivat nämä omasuojaukset nousseet keskeiseen asemaan vahinkojen kannalta.

Omasta ja Lapin pelastuslaitoksen puolesta haluan kiittää erinomaisesta yhteistyöstä ja onnistumisesta ELY-keskusta, SYKE:ä ja sen tulvakeskusta, ilmatieteenlaitosta, puolustusvoimia, poliisia, sairaanhoitopiirejä, Lapin AVIa, Kemijoki Oy:tä, Lapin liittoa, kaikkia tulva-alueen kuntia ja vapaaehtoistoimijoita, apua tarjonneita pelastuslaitoksia, tiedotusvälineitä ja tietysti omaa henkilöstöä. Tämä on ollut yhteinen ponnistus.

Erityisen ja lämpimän kiitoksen haluan osoittaa kuntien asukkaille todella hienosta oma-varautumisesta tulvavahinkoihin. Hyväkään viranomaisvarautuminen ei voi tuottaa hyviä tuloksia, jos oma-varautuminen ei onnistu.

Markus Aarto
Pelastusjohtaja